Tehtävä 10 l. netin keskustelukulttuurit

Aiemmissa kirjoituksissani olen jo hieman näitä asioita sivunnutkin. Kirjoituksissa Valmistaudutaan mesettämään, Mesetystä kerrassaan ja Tehtävä numero 8 olen pohtinut keskustelukulttuuria mesessä ja keskustelufoorumeilla. Tehtävänannossa käsketään pohtia sitä, onko keskustelu tällä porukalla erilaista chatissä kuin blogeissa. Varmaankin tarkoitetaan kaikkia pikaviestimiä (mese, chat, irk, meebo jne…) versus blogikeskustelut.

Pikaviestinten käyttö tällä kurssilla on ollut melkoinen kynnys käsittääkseni monelle niin kuin se oli minullekin. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että kokemattomana piti ruveta kokeilemaan monia erilaisia ohjelmia ja palveluja eikä se, että keskustelussa oli yhtaikaa yli kymmenenkin newbieta (nettislangisanakirja luettu ). Kun ruudulla koko ajan vilisee, eivätkä kaikki ole tottuneita keskustelijoita + tekniset ongelmat tulevat väliin, niin ei se kauhean antoisaa ole.

Sen sijaan nyt totuttuani muutamaan pikaviestimeen olen käyttänyt niitä kahdenkeskiseen jutteluun ja se on sujunut oikein hyvin ja pystyn näkemään pikaviestinten hyödyn myös työkaluna. (Vaikka tosin kyynisenä henkilönä en voi olla myös ajattelematta, kuinka sitä voi myös käyttää työpaikkakiusaamiseen puhumalla kolmannen henkilön selän takana, vaikka samassa huoneessa…)

Janne Heinosen suositeltu artikkeli pikaviestinten käytöstä työelämässä ja etätyössä herätti paljonkin ajatuksia. Nythän kirjastotyö on yhä enemmän menossa siihen suuntaan, että työskentelemme erilaisissa työryhmissä oman fyysisen työpaikkamme ulkopuolella. (Minulla selkeästi lisääntyvä trendi Piki-kuvioissa vsta 1999.) Siihen tarvitsisimme erilaisia vuorovaikutteisia välineitä perinteisten sähköpostin, intranetin ja puhelimen rinnalle. Epäilen, että menee kuitenkin pitkään ennen kuin nämä uudet blogit ja pikaviestimet tulevat luontevasti osaksi työskentelykulttuuriamme. Joka tapauksessa aion pitää asiaa esillä ja nojautua tähän Janne Heinosen artikkeliin.

Sitten vielä tästä blogikeskustelujen ja chatin välisestä erosta meidän kurssilaisten kesken. Blogeissa ei totta puhuakseni ole juurikaan keskusteltu. On kommentoitu jonkun verran muiden kirjoituksia ja siihen se on jäänyt. Jutteluissa on tullut sen sijaan esiin tarve sosiaalisuuteen ja yhteisten kokemusten jakamiseen kurssitehtävien suhteen, kollegoina ja muutenkin. Välittömyys syntyy pikaviestimissä näemmä ihmisten välille helposti. Ryhmänä olemme selkeä ja suljettu, mutta voin kuvitella muunkinlaisia ryhmiä ja kaveripiirejä, joilla ei ole selkeää yhteistä tavoitetta. Näissä varmaan keskustelu leviää rajattomasti ja saattaa ilmaantua lieveilmiöitäkin.